Kirjallinen kysymys ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön
Eduskunnan puhemiehelle
Tieverkkomme tila on maassamme vaikea. Tiestön kuluminen on iso ongelma, ja se syö vuosittain resursseja sekä valtiolta että kunnilta. Merkittävä tiestön kulumisen aiheuttaja on henkilöajoneuvoissa talvisin käytettävät nastarenkaat.
Suomen autoilijoista yhä noin 80 % käyttää henkilöautossaan nastarenkaita. Tutkimusten mukaan nastarenkaiden käyttäjät kokevat niiden käytön tuovan turvallisuuden tunnetta, ja jäisissä olosuhteissa ne ovatkin kitkarenkaita hieman turvallisempia. Nastarenkaat kuluttavat kuitenkin joka vuosi tiestöämme, ja kaupungeissa ne lisäävät katupölyä, jolla on epäsuoria terveysvaikutuksia. Liikennekuolemien määrä on viime vuosikymmeninä laskenut merkittävästi, mutta katupöly aiheuttaa edelleen ennenaikaisia kuolemia.
Norjassa nastarenkaiden käyttöaste on erilaisten ohjauskeinojen avulla saatu huomattavasti Suomea alhaisemmaksi. Seurauksena myös katupölyn ja hiukkaspäästöjen määrä on laskenut. Myös Ruotsissa on siirrytty kitkarenkaiden käyttöön, tosin hitaammalla tahdilla kuin Norjassa. Kanadassa mm. Ontarion provinssissa nastarenkaat ovat olleet kiellettyjä jo vuosikymmeniä, vaikka olosuhteet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa tieliikenneonnettomuuksien määrät ovat puolet Suomen luvuista, vaikka kitkarenkaiden käyttö talvisin on huomattavasti suurempaa.
Nastarenkaat kuluttavat merkittävästi tiestöä. Nopeimmin tietä kuluu vilkkailla tieväylillä, joissa nopeus on yli 80 km/h. Suomessa autoilijoiden ohjaaminen pohjoismaisten kitkarenkaiden käyttöön voisi merkittävästi vähentää tiestömme kulumista ja katupölyn haittavaikutuksia erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa.
Asfalttiteiden raaka-aineena käytetään öljypohjaista bitumia. Suomenkin asfalttiteiden ylläpito on siten jo sinällään keskeinen osa fossiilitaloutta, joka syö vuosittain satojamiljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Jokainen nastarenkailla rouhitun asfaltin uusimisessa säästetty euro voitaisiin hyvin korvamerkitä Suomen poikkeuksellisen vanhan autokannan uudistamiseen tai autojen sähkölatauspisteitä tukeviin toimiin.
Nykyiset kitkarenkaat eivät tutkimusten mukaan ole merkittävästi nastarenkaita turvattomampia, ja autoilijoiden parantunut ajotapa on vähintäänkin yhtä merkittävässä osassa liikenneturvallisuutta. Uusissa autoissa myös ajovakausjärjestelmät ja muut avustavat toiminnot tekevät kitkarenkaista varteenotettavan vaihtoehdon. Kitkarenkaat lisäävät ajomukavuutta, aiheuttavat vähemmän liikennemelua ja vähentävät hiukan myös polttoaineen kulutusta. Kitka- ja nastarenkaiden hinnoissa ei ole olennaisia eroja.
Harvaan asutussa Suomessa ei tulevaisuudessakaan pärjätä ilman henkilöautoa. Suomen henkilöautokanta onkin lähes kolme miljoonaa ajoneuvoa. Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon eri alueiden olosuhteet, ja pitkän maan eri osissa saattavat erilaiset ratkaisut olla järkeviä. Lisäksi esimerkiksi hälytysajoneuvot tulee aina pitää omana tarkastelukohteenaan.
Tutkimusten mukaan autoilijat eivät rengasvalintaa tehdessään pohdi renkaiden vaikutusta tiestöön tai ympäristöön. Valinta tehdään vahvasti vanhojen mielikuvien perusteella, mutta ani harva palaa nastarenkaisiin kerran nykyisiä kitkarenkaita kokeiltuaan. Vaikka autoilija valitsisikin kulutukseltaan vähäpäästöisen hybridi- tai sähköauton, ajaminen aiheuttaa silti merkittäviä tienpitokustannuksia ja päästöhaittoja, jos käytössä on edelleen nastarenkaat.
Liikenne- ja viestintäministeri on juuri asettanut kokonaiseksi vuodeksi työryhmän laatimaan tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen siirtymisestä. Samaan aikaan maailman nuoriso vaatii maailmanlaajuisesti meiltä poliitikoilta nopeita, konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiovallan tulisi viestiä konkreettisia ja tavalliselle ihmiselle taloudellisesti realistisia keinoja ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen. Toivottavaa olisi, jos viestit ja ohjauskeinot tukisivat samalla valtio- ja kuntataloutta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on ottanut huomioon nastarenkaiden aiheuttamat ongelmat valtion ja kuntien taloudelle, ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja ympäristölle ja
mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta autonomistajia ohjataan rengasvalinnoissa vähemmän tietä kuluttavien ja saastuttavien vaihtoehtojen käyttöönottoon?
Helsingissä 13.11.2019
Jussi Wihonen
PS
Vastaus kirjalliseen kysymykseen ajoneuvojen rengasvalintojen vaikutuksista tiestöön ja ympäristöön
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Wihosen/ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 321/2019 vp:
Miten hallitus on ottanut huomioon nastarenkaiden aiheuttamat ongelmat valtion ja kuntien taloudelle, ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja ympäristölle ja
mitä toimia hallitus aikoo tehdä, jotta autonomistajia ohjataan rengasvalinnoissa vähemmän tietä kuluttavien ja saastuttavien vaihtoehtojen käyttöönoton?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Talvirengasvalintojen yhteiskunnallisia vaikutuksia on selvitetty esimerkiksi Nasta tutkimusohjelmassa 2011-2013 sekä kuluttajien valintoja ohjaavia tekijöitä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tutkimuksessa Talvirenkaiden valintakriteerit (5/2018).
Talvirenkaiden käytöstä säädetään tieliikennelaissa. Tieliikennelaki jättää ajoneuvon käyttäjän arvioitavaksi nasta- tai kitkarenkaiden tarpeellisuuden keliolosuhteet huomioiden. Nastarenkaiden suurin hyöty turvallisuusnäkökulmasta on vaikeissa jääolosuhteissa. Tieliikennelain uudistuksen myötä, talvirenkaiden käyttövelvoite laajennetaan koko Suomessa marraskuuhun ja maaliskuuhun. Velvoite laajenee marraskuulle ja maaliskuulle kuitenkin niin, että käyttövelvoite koskisi talvikeliä. Uuden sääntelyn tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Uudella sääntelymallilla vältettäisiin tilanteet, joissa esimerkiksi Etelä-Suomessa joulukuussa voisi olosuhteiden perusteella käyttää kesärenkaita, mutta voimassa oleva säännös kieltäisi niiden käytön. Muutos voisi parantaa liikenneturvallisuutta tilanteissa, joissa maalis- tai marraskuussa keli edellyttäisi talvirenkaiden käyttöä, mutta joissa nykysäännösten mukaan voisi käyttää kesärenkaita. Toisaalta esimerkiksi syksylle ja alkutalvelle tyypillisellä märällä asfaltilla hyväkuntoinen kesärengas on pitokyvyltään talvirengasta parempi.
Tieliikennelaki mahdollistaa myös tienpitäjälle nastarenkaiden käytön kiellon. Tieliikennelain uudistuksen myötä nastarenkaiden kiellolle tulee oma liikennemerkkinsä käytettäväksi esimerkiksi tapauksissa, joissa yksittäisillä kaduilla on tarve rajoittaa katupölyn syntymistä. Merkillä kielletään nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo. Kielto ei koske ajoa tien varrella olevalle kiinteistölle, jos sille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä.
Nastarenkaiden ominaisuuksista säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (408/2003). Asetuksessa säädetään nastarenkaan nastojen lukumäärästä ja asennuksesta sekä nastojen massasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaa renkaiden tyyppihyväksynnästä. Tyyppihyväksyntävaatimuksia ollaan parhaillaan uudistamassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyshankkeessa. Tavoitteena on entistä pienempi nastarenkaiden aiheuttama tienkuluma, mikä vähentää myös hiukkastuottoa. Lisäksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä on tarkoitus tehdä vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan suunnitelman ja siihen sisältyvän toimenpideohjelman ekologista kestävyyttä. Tässä yhteydessä on mahdollista arvioida myös tienpitoon liittyvää luonnonvarojen käyttöä sekä materiaalitehokkuutta.
Ministeriössä käynnistynyt työ fossiilittomaan liikenteen tiekartan valmistelemiseksi tulee keskittymään erityisesti liikenteen ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen ja keinojen tunnistamiseen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia kuten ilmanlaatua ja hiukkaspäästöjä tarkastellaan osana liikenteen ympäristöpolitiikan valmistelua.
Rengasvalintoja pyritään ohjaamaan EU-maissa yhdenmukaisella energiamerkintävaatimuksella, ja tätä koskevaa asetusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Vaikka energiamerkintäasetus ei koskekaan nastarenkaita, merkinnät tuovat kuluttajalle yhdenmukaisessa muodossa tietoa kitkarenkaiden ympäristöystävällisyydestä. Energiamerkintävaatimuksen uudistamisen yhteydessä on tarkoitus velvoittaa renkaiden valmistajat ja jakelijat ilmoittamaan myynnin ja markkinoinnin yhteydessä renkaiden turvallisuus ja ympäristöystävällisyyttä koskevat keskeiset tiedot. Uudistuksen myötä kuluttaja voi helposti vertailla kitkarenkaita keskenään ja valita mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavat renkaat. Tulevaisuudessa merkintään tuodaan myös tietoa renkaan hiukkastuotosta ja kulumiskestävyydestä.
Helsingissä 4.12.2019 Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin