Mielestäni on epäoikeudenmukaista että: Koko ikänsä työtä tälle yhteiskunnalle tehnyt ei tule eläkkeellään toimeen. Suorastaan häpeän sitä. Siis itseäni.
Tänään hän oli lähellä. Ihan vieressäni. Tunnisti minut. Lausui: Jussi Wihonen! Hämmenys lisääntyi, kun hän kertoi äänestäneensä minua - viimeksi. Siis neljä vuotta sitten. Mutta on niin pettynyt yhteiskuntaan, ettei äänestä enää ikinä. Miksi? Rohkaisin, että haluan tietää syyn, meissäkö vika?
Hän kertoi työuransa, alusta loppuun. Yli 40-vuotta. Kunniallisia töitä. On kasvattanut neljä lasta. Palkkioksi tästä kaikesta saa 800€/ kuussa eläkettä. Hän on niin pettynyt valtion hänelle tarjoaamaan toimeentuloon, että enää ei äänestä. Ikinä. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska meillä on lisääntyvissä määrin heitä, jotka ei ole panneet tämän yhteiskunnan hyväksi rikkaa ristiin. Heitä kusumme "turvapaikkaturisteiksi".
Minulta löytyy sekä sympatiaa että empatiaa, tälle rouvalle. Teitä on paljon. Ansaitsette parempaa. Kerroin myös, että meiltä on turha odottaa löyhiä lupauksia joita vanhat puolueet viljelee, luvataan satanen tai kaksi. Ei niitä tule. Voimme vaikuttaa asiaan parhaiten verotuksen keinoin. Sen sijaan että lupaamme vastikkeettoman perustulon, voisimme maksaa kunniavelkamme, yhteiskunnan varauden luoneille. Nyt, heti eikä viidestoista päivä.
Usko, toivo, luottamus. Se ansaitaan teoilla. Muutos saadaan aikaan äänestämällä Perussuomalaisia. Emme lupaa mitään. Teemme tätä suurella sydämmellä, ja emme jätä Teitä yksin. #sanoistatekoihin #äänestäsuomitakaisin. Kiitos kun kerroit tarinasi. Arvostan sitä. Ja tulen tekemään asialle parhaani.