Työvoimapula Suomessa on totta, ja pahenee. Keskustelin asiasta koulutuskuntayhtymän rehtorin kanssa, ja hän vahvisti asian. Kilpailu työvoimasta käydään nyt eurooppalaisella tasolla. Korostan että, kohtaanto-ongelma on hyvin tiedossa, mutta kun ei ne meidän kullannuput halua niihin ammateihin, joissa on kovin osaajapula. Ja pakottaa kun ei voi.
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti 12.11 että työvoimapulan vuoksi täyttämättä jäi 60.000 työpaikkaa. Huoli on aito, mutta lääkkeet väärät. Keskuskauppakamari aloitti välittömästi lobbauksen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumisesta. Ei. Ei. ja vielä kerran ei. Miksi ei?
Hävijä olisi suomalainen duunari ja yhteiskunta. Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle. Toteutuessaan ratkaisu toisi Suomeen kahdet työmarkkinat, lisärasitusta veronmaksajille. Perussuomalaiset vastustavat tätä. Tulijoiden tyypillisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Venäjä, Nigeria, Pakistan ja Kiina. Saatavuusharkinnan tarkoituksena on karsia matalasti kouluttautuneiden muuttoliikettä Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta.
Matalapalkka-aloilla, kuten siivoojina, ravintolatyöntekijöinä ja puutarhureina työskentelevien tulijoiden kilpailuvalttina vähän koulutusta vaativilla aloilla ovat usein pienemmät vaatimukset palkkaa ja muita työehtoja koskien. Saatavuusharkintaa siis ehkäisee halpatyövoiman tuontia.
Osaajille on jo nyt ohituskaista.Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. Suomeen ei kuitenkaan juuri hakeudu erityisosaajia. Syy voi olla esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.
Tiivistetysti matalapalkka-aloille hakeutuvat rasittavat julkista taloutta, koska palkalla ei pärjää. He joutuvat elämään tulonsiirtojen varassa ja nettovaikutus julkiselle taloudelle on negatiivinen. Halpa työvoima tulee todella kalliiksi.
Keskeinen johtopäätös tutkimustulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi.
Tilastokeskuksen rekisteritilastot purkavat myyttiä siitä, että kaikki työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä Suomen julkiselle taloudelle. Kannattaa myös huomioda, että perheenyhdistämisen kautta yhteiskunnan rasitus vaan lisääntyy. Tulijalle muutto Suomeen voi olla tavoite itsessään ja palkka moninkertainen lähtömaahan verrattuna.
Jokainen ymmärtää, että osaava työntekijä hyödyttää niin itseään, työyhteisöä, kuin koko yhteiskuntaa, olipa mistä maasta tahansa. Mutta kun seuraavan kerran kuulet puhuttavan tänne tarvittavista "osaajista" pyydä tarkentamaaan: kuka tarvitsee? mihin työhön? ja kuka maksaa palkan?