Haastattelu julkaistu Karjalaisessa 14.4.2022
"Ei tämä sota ole vielä ollenkaan taputeltu" - Joensuulaisen kansanedustajan Jussi Wihosen (ps.) mukaan paras tapa välttää Ukrainan kohtalo on liittyä Natoon
Ei sellaista pahaa, ettei siihen liittyisi jotain hyvääkin. Perussuomalaisten joensuulainen kansanedustaja Jussi Wihonen toteaa, että Ukrainan sodan seurauksena poliitikoilta on ylimääräinen politikointi jäänyt taka-alalle, ja tällä hetkellä poliitikot puolueisiin katsomatta "miettivät vain keinoja, millä voidaan taata, että Suomessa pyörät pyörivät nyt ja jatkossa tapahtuipa maailmalla ja meillä mitä tahansa".
- Poliitikkoja moititaan usein siitä, että he jahkailevat päätöksenteossa ja asioiden eteenpäin vieminen kestää liian kauan, Wihonen sanoo.
- Tämä poikkeuksellinen tilanne on aiheuttanut ikään kuin rytminvaihdoksen; asiat tulevat eteen nopeasti, ja niihin joudutaan ottamaan kantaa nopealla aikataululla. Sodasta ja koronasta johtuen loputtomiin keskusteluihin ei ole aikaa. On tehtävä päätöksiä.
Wihosen mukaan eduskunnassa vallitsee nyt yhteisymmärrys siitä, että poikkeuksellisessa tilanteessa kaikkien on puhallettava yhteen hiileen.
- Omien poliittisten päämäärien sijaan pyritään aidosti ja vilpittömästi työskentelemään maan parhaaksi.
Eduskunnan lisäksi tekemisen meininki on ollut hyvä myös kotikaupungissa Joensuussa, Wihonen kehuu.
- Kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toiminta ukrainalaispakolaisten vastaanottamisessa on ollut ihailtavaa.
- Tilanne tuli eteen nopeasti ja täysin yllätyksenä, mutta sen kanssa ei jääty vatuloimaan. Kaupunki ja (Opiskelija-asunnot Joensuun) Elli selvittivät välittömästi, paljonko heillä on asuntoja vapaana, ja niitähän oli satoja, ja näin saatiin pakolaiset nopeasti sijoitettua omiin asuntoihin.
Wihosen mukaan suomalaisviranomaisilla on jo vanhastaan pitkälle viety yhteistyö, jota on korona-aikana vielä onnistuttu parantamaan.
- Korona-aikana tämä viranomaisista ja muista keskeisistä toimijoista koostuva nyrkkityyppinen yhteistyöryhmä on kokoontunut viikoittain. Sujuvasta yhteistyöstä on ollut hyötyä, kun pandemiatilanne on muuttunut toisenlaiseksi kriisiksi.
- Virkamiehiä pidetään monesti tylsinä ja harmaina. Kun on ollut inhimillinen hätä ja tragedia, on tämä puoli yhteiskunnan järjestelmästä toiminut hyvin, ja siitä on pystytty ottamaan kaikki irti. Ei ole mennyt verorahat hukkaan.
Wihonen uskoo, että iso osa Suomeen tulevista Ukrainan pakolaisista jää tänne, ja jos ja kun näin käy, suomalaiset voivat olla siitä hyvillään.
- Pidän sitä jopa todennäköisenä. Ukrainassa kokonaisia kaupunkeja on pommitettu maan tasalle. Aika varmasti ihmisillä on kova halu palata takaisin. Ei tosin tiedä, meneekö puoli vuotta vai kymmenen vuotta ennen kuin tilanne paikan päällä on sellainen, että sinne voi palata.
Suomessa olevat ja tänne mahdollisesti jäävät ukrainalaiset ovat kansanedustajan mukaan Suomelle iso mahdollisuus.
- Meillä väki vähenee, ja monella alalla on työvoimapulaa. Ukrainalaisilla on mahdollisuus hakeutua täällä saman tien töihin, ja tämä on meidän kannalta hyvä asia.
- Ja pitäähän ihmisten elää. On oikein ja inhimillistä, että tulijoilla on mahdollisuus omaan elämään ja työntekoon, eikä heitä vain säilötä johonkin odottamaan toimettomina tulevaisuutta.
Wihosen mukaan mahdollisesti kymmenien tuhansien ukrainalaisten pakolaisten saapuminen Suomeen mittaa nyt suomalaisten sydäntä.
- Onhan tämä monella tapaa kova paikka. Loppupeleissä on kuitenkin kyse vanhasta neuvosta: tee toiselle niin kuin toivot itsellesi tehtävän.
Kansanedustaja muistuttaa, että myös suomalaisilla on kokemusta siitä, millaista on lähteä sotaa pakoon. Evakot ja Ruotsiin lähetetyt sotalapset eivät ole kovin kaukaista historiaa.
- Eikä tämä sota ole vielä ollenkaan taputeltu. Se voi levitä, ja ääritilanteessa voimme olla itse joku päivä samassa tilanteessa kuin ukrainalaiset nyt.
Suomessa paras tapa estää Ukrainan kohtalo on liittyä Natoon, Wihonen toteaa.
- Suomelle on välttämätöntä liittoutua ja löytää kumppaneita.
Wihonen sanoo ymmärtävänsä, että liittoutumisratkaisu on iso ja päättäjien vastuu päätöksestä on valtava.
- Se on päätös, joka vaikuttaa pitkälle seuraaviin sukupolviin. Tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti ja peruuttamattomasti. Meillä on uskottava puolustus. Pitää kuitenkin ajatella realistisesti, mikä on selviytymismahdollisuus, jos vastassa on ylivoimainen vihollinen.
- Suomella on vakituisessa armeijassa noin 20 000 henkilöä. Siinä on aika iso ero siihen, että toisella on vaikkapa kaksi miljoonaa. Fakta on, että yksin ollessamme rahkeet loppuvat jossain kohti.
Wihosen mukaan kansanedustajilla on äänestäjiään kohtaan velvollisuus kertoa oma Nato-kantansa.
- Vihaan politiikassa sitä, että puhutaan kiertoilmaisuilla. Taustani on yritysmaailmassa, ja olen siellä tottunut suorempaan ilmaisuun: jos sinulla on mielipide, lausu se ääneen.
NATO-asian ohella eduskuntaa keskusteluttaa nyt myös huoltovarmuus. Voivatko kansalaiset luottaa siihen, että yhteiskunnan pyörät pyörivät myös poikkeusolosuhteissa?
- En usko, että Suomesta ruoka loppuu. Mutta nykyään kaikki tuodaan, ja kun mennään kulutuspuolelle, niin kaikki tulee Kiinasta ja merirahtina.
- Venäjältä tuotu raakaöljy on ollut tähän asti lyhyen siirtymän päässä, ja sen saatavuus on ollut varma.
- Onhan siinä aika iso logistiikkahaaste ja riski, jos kaikki tuonti öljystä kulutustavaroihin keskittyy Itämerelle. Voi olla, että Itämerelle tulee joku konflikti, ja tuonti loppuu myös sitä kautta.
Wihosen mukaan iso osa asioista ja tapahtumista on tällä hetkellä sellaisia, joihin ei voida itse ja omilla päätöksillä vaikuttaa. Ne päätökset, joihin voidaan vaikuttaa, tulisi kansanedustajan mukaan tehdä kansallinen etu edellä.
- Meillä oli jo tehty päätös, että turve ajetaan alas. Nyt se on päätetty ottaa uudelleen käyttöön, mikä oli kansallisesti erittäin fiksu päätös.
Wihosen mukaan huoltovarmuuden turvaaminen menee ilmastotavoitteiden edelle.
- Tähän asti on näyttänyt siltä, että ilmastojuna menee eteenpäin eikä kukaan pysty sitä pysäyttämään.
Wihosen mukaan Suomelle ei ole ongelmallista tinkiä osasta jo asetetuista ilmastotavoitteista.
- EU:n ilmastotavoitteet on asetettu vuodelle 2050, ja Suomessa samaan tavoitetasoon pyritään jo vuoteen 2035 mennessä. Päätöksenteossa on hyvin pelivaraa eikä mitään ole hävitty ilmastotavoitteidenkaan suhteen.
- Ylipäätään olen huoltovarmuuden suhteen optimisti. Uskon, että kaikki haasteet pystytään ratkaisemaan.
Kansanedustaja kannustaa myös muita kuin päättäjiä miettimään huoltovarmuusasioita.
- Hyvinvointivaltiossa olemme tottuneet aika hyvälle ja siihen, että kaikki toimii. Tulee aika nopeasti tenkkapoo, jos vaikkapa hanasta ei tule vettä.
Wihonen perää nyt ihmisiltä omatoimisuutta niissä asioissa, joihin voi itse vaikuttaa.
- Paljon puhutaan kotivarasta, mutta monellako oikeasti on kolmeksi vuorokaudeksi tarpeellinen varustus ruokaa, vettä kanisterissa, kynttilöitä ja niin edelleen.
Merkkejä siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita tekemään oman osansa huoltovarmuuden eteen, kansanedustaja pitää rohkaisevina.
- Kansalaisten hakeutuminen erilaisille varautumiskursseille on signaali siitä, että ihmisiä kiinnostaa se, mitä itse voi tehdä mahdollisen kriisitilanteen aikana.
- Ettei vain olla ja odoteta ja luoteta siihen, että kyllä ne muut hoitavat sen, että valot pysyvät päällä ja asiat sujuvat.
Ensimmäisen kauden kansaedustajat ovat tehneet työtä poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Ensin tuli pandemia ja sen jälkeen sota Euroopassa. Työrupeama on eronnut suuresti siitä, mitä kauden alkaessa monella oli mielessä.
- Alussa oli poliittiset tavoitteet, joita pyrittiin edistämään. Ne on pitänyt unohtaa ja keskittyä siihen, mikä on aidosti tärkeää. On pitänyt elää hetkessä, Wihonen kuvaa viimeisiä kahta vuotta.
Miten kansanedustajan työnkuvaan sopii hetkessä eläminen?
- Minulle se on helppoa, koska olen alkoholisti ja päivä kerrallaan -miehiä, Wihonen vastaa.
- Ei ole viiden tai kymmenen vuoden suunnitelmia, vaan elämä on tässä ja nyt. Mutta varmaan niitä, joilla on pitkän ajan visiot ja tavoitteet, tämä aika on syönyt.
Kansanedustaja ilmoittaa lähtevänsä ehdolle myös ensi kevään eduskuntavaaleissa.
- Puolueessa toivotaan, että kansanedustaja asettuu ehdolle, ellei ole perusteltua syytä tehdä toisin. Olen siis käytettävissä. Kun on kansalla töissä, pitää olla valmiina, Wihonen sanoo.
Golf. Se on Jussi Wihosen mieluisin harrastus vapaa-ajalla. Viheriöllä aika kuluu mukavasti kesäisin ja ennen pandemiaa mieluusti myös talvisin siellä missä viheriöt talvella viheriöivät.
- Hcp on 15, joten klubituupparin tasoa. Ei hyvä eikä huono, Wihonen naurahtaa kysymykseen siitä, miten hyvä hän on golfissa.
- Eli harrastelija, joka pelaa kuntoilumielessä. Golf on myös mukavan sosiaalinen laji, jossa iso osa peliä on höpöttely muiden pelaajien kanssa.
Muita harrastuksia kansanedustajalle ei tule mieleen.
- Olen 24/7-kansanedustaja, joten periaatteessa vapaa-aikaa ei ole, Wihonen sanoo.
- Iltaisin luen sähköpostit, ja sitten niihin pitää myös vastata.
- Normipalkansaaja pitää viikonlopun vapaata ja rentoutuu. Minä olen siinä huono, minkä vaimo vahvistaa, Wihonen naurahtaa.
Kuuden aikuisen lapsen isälle työ Helsingissä ja koti Joensuussa ei ole aiheuttanut ongelmia.
- Kaksi lapsista sitä paitsi asuu Helsingissä.
- Entisenä yrittäjänä ja liikemiehenä olen myös tottunut matkustamaan paljon.