EI PALVELE SUOMALAISIA


Ei palvele suomalaisia

Riitta Myller kirjoitti EU-neuvotteluiden tuloksen olleen hyvä ja Suomen etujen mukainen. Myllerin mukaan tämä on Suomelle parasta elvytyspolitiikkaa. Olen asiasta eri mieltä. Investoinnit Suomeen olisi paras.

Suomi maksaa EU:lle yhteensä 9,3 miljardia euroa enemmän kuin me saamme itse takaisin. 9 300 miljoonaa euroa. Esimerkiksi hoitajamitoituksen kustannukset on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa euroa. Rahoituspaketti tuskin jää viimeiseksi? Avustusten takaisinmaksu ajoittuu vuosille 2028–2058. Tämmöiseen paperiin ei pidä nimeä panna.

EU rikkoo itse omia sopimuksiaan. No bailout -sääntöä rikotaan, ja unionin toimintaa rahoitetaan velkarahalla. Keinoiksi on esitetty myös EU:n laajuisia veroja. Ensimmäisenä on kaavailtu muoviveroa. Siis suomalaiset maksavat EU:lle.

Olemme sitoutumassa valtioliittoon, ilman päätöstä siitä? Asia on mielenkiintoinen myös perustuslain näkökulmasta. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että päätös edellyttää 2/3 enemmistöä eduskunnassa.

Pikavauhtia kasatun elpymisrahaston perustelut koronalla ontuvat. Todellisuudessa avustukset menevät jäsenmaiden rakenteellisten, jo ennen koronaa olleiden ongelmien korjaamiseen. Toki tavoitteet ovat hyvät. Marin totesi, että me olemme nettomaksajia, koska meillä on siihen varaa…

Kansanedustajan tehtävä on puolustaa suomalaisten etuja. Valtio elää velaksi. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan 20 miljardia. Rahat eivät riitä edes oman maan peruspalveluiden ylläpitoon, siksi on vastuutonta ottaa lisää velkaa.

Vähälle huomiolle on jäänyt, että elpymisväline ei ole ainoa jonka EU on keväällä tehtaillut. Tätä edelsi 540 miljardin lainapaketti ja pari muuta. Huoli on kova, talouden kaatumisesta. Toista aaltoa Eurooppa ei kestä.

Vientiä ja ulkomaankauppaa tukisimme tehokkaammin panostamalla suomalaisiin yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sen sijaan, että jaamme avustuksia niille maille, jotka ymmärtävät pyytää.

Jussi Wihonen

Kansanedustaja

Valtionvarainvaliokunnan varajäsen

Joensuu

(Mielipidekirjoitus ilmestynyt Karjalaisessa 30.7.2020).

0 kommenttia

  • Tätä postausta ei ole vielä kommentoitu, jätä kommentti alapuolelta!

Kommentoi